Kärsämäen lämpölaitoksesta vastaava Marko Karjalainen on asiakkaidensa lupsakka luottomies. Hän pitää kaukolämmön tuotannon luotettavana ja toimintavarmana yötä päivää.
Loimuan Kärsämäen lämpölaitoksen pihassa kohoaa rekka-auton kokoinen kasa haketta. Lämpöasentaja Marko Karjalainen kauhoo lapiollaan hakenäytteitä saaviin. Kello on kuusi aamulla. Karjalainen on taittanut jo 40 kilometrin työmatkan kotoaan Pulkkilasta ja on täydessä työn touhussa.
Vielä viimeinen lapiollinen ja saavi on piripinnassa. Karjalainen vie se ulkona sijaitsevalle näytepöydälle. Hän ottaa hakkeesta kosteusnäytteen, joka kertoo, miten paljon yhdestä kuutiosta saadaan energiaa. Näin tehdään jokaiselle laitokselle tulevalle hakekuormalle.
Kärsämäellä käytetään polttoaineena hakkeen lisäksi myös jonkin verran turvetta ja pellettiä. Lisänä on kaksi kevytöljykattilaa, ja viime syksynä laitokselle saatiin ensimmäinen sähkökattila.
Näytepöydältä Karjalainen kaapii haketta ensin pussiin ja sitten 400 gramman satsin foliovuokaan. Hake menee 16 tunniksi 120-asteiseen uuniin kuivumaan. Tämän jälkeen se punnitaan uudestaan. Näin lasketaan hakekuorman kosteusprosentti.
Tällä Karjalainen varmistaa, että polttoaine on mahdollisimman laadukasta. Se estää häiriöitä ja lämmön tuotannon keskeytyksiä sekä takaa, että asiakkaat saavat lämpöä luotettavasti ja toimintavarmasti. Etenkään kovilla pakkasilla hake ei saisi olla kosteaa, koska silloin sen energiantuottokin on tehottomampaa.
”Talvella polttoainetta kuluu kolme kertaa enemmän kuin kesällä. Viime tammikuussa pakkanen nakotti 25–35 asteessa, ja silloin polttoainetta meni jopa rekkakuormallinen vuorokaudessa.”
Karjalainen huolehtii, että Kärsämäen kolmessa 90 kuution siilossa on polttoainetta tarpeeksi. Talvella siilot lastataan parin päivän välein, kesällä ei pidä yhtä kiirettä.
Asiakkaidensa luottomies
18 vuotta Loimualla työskennellyt Karjalainen kuljeskelee laitoksella kuin kotonaan. Hän vastaa sen toiminnasta yksin. Lomat ja vapaapäivät hoitaa ulkopuolinen urakoitsija.
Kerran kuussa Karjalaisella on päivystysviikko, jolloin hän on valmiudessa yötä päivää. Muilla viikoilla päivystää urakoitsija. Näin taataan, että asiakkaiden kodit ja muut tilat sekä käyttövesi pysyvät lämpiminä ympäri vuorokauden ja kaukolämpöä tulee luotettavasti oikea määrä koko ajan.
Laitoksen suurimpia asiakkaita ovat Lujabetoni ja Kärsämäen kunta. Sen virastot, koulut, liikekiinteistöt ja rivitalot lämpiävät Loimuan kaukolämmöllä. Asiakkaina on myös omakotitaloasujia ja yrityksiä.
2 500 asukkaan Kärsämäellä Karjalainen on kuntalaisille tuttu luottomies. Hänen periaatteenaan on, että aina kun asiakas soittaa, paikalle lähdetään mahdollisuuksien mukaan heti tai ainakin saman päivän aikana. Silloinkin kun edesmennyt kärsämäkeläinen herrasmies tuli nykäisemään bensapumpulla hihasta.
”Kyseessä oli vanhempi herra, jolle ikä oli jo tehnyt tepposet. Hän oli jostain mittarista katsonut, että suihkun vesi on 120-asteista. Näinhän ei ole, vaan vesi on maksimissaan 65-asteista. Lähdin silti yhdessä kiinteistöhuollon kanssa paikalle, jotta saatiin miehelle mielenrauha”, Karjalainen muistelee.
Verkostoa uusitaan ja huolletaan
Karjalainen jatkaa päivän tarkastuskierrosta ja silmäilee laitoksen energia- ja vesimittarit läpi. Niiden lukemat kertovat laitoksen hyötysuhteesta. Kaikki on kunnossa.
”Jos vesimittari ruksuttaa viittä kuutta kuutiota vettä tunnissa, pitää liikkua rivakammin. Silloin on vuoto jossain.”
Kärsämäellä kaukolämpöverkkoa on kymmenisen kilometriä, ja vuodon sattuessa Karjalainen lähtee ajamaan reittiä läpi.
”Vuotokohdan tunnistaa siitä, että se päästää höyryä tai vettä maan pinnalle. Jos on metrin verran lunta maassa, etsiminen on pikkaisen kinkkisempää”, Karjalainen naurahtaa.
Hän kuitenkin vakuuttaa, että Kärsämäen verkostosta pidetään hyvää huolta ja sitä on uusittu kiitettävästi, joten vuodot ovat harvinaisia ja lämmityksen toimintaan voi luottaa.
Kärsämäen laitos tekee oman osuutensa myös sen eteen, että Loimuan kaukolämmöntuotanto on 100-prosenttisen hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä. Sähkökattilalla korvataan öljyä ja sähkön hinnan ollessa alhaalla myös pellettiä. Turpeen käytöstä luovutaan tulevaisuudessa.
Kesällä valmistaudutaan talven kulutuspiikkeihin
Karjalainen kaivaa pienen taskulampun taskustaan, avaa pellettikattilan luukun ja kurkistaa sisään. Se on ollut varakattilana talven kulutuspiikkejä varten. Karjalainen on sammuttanut kattilan pari päivää sitten ja pessyt ja harjannut sen puhtaaksi. Nyt hän tarkastaa, kaipaavatko kattilan arinat päivitystä.
”Kirjaan tarvittavia huoltotoimenpiteitä ylös pitkin vuotta. Kesäkuun viimeisellä viikolla laitos ajetaan alas, ja heinäkuussa tehdään kaikki huoltotyöt. Silloin sähkökattila hoitaa lämmöntuotannon.”
Tinkimättömästi tehdyt huollot takaavat Loimuan luotettavan ja toimintavarman lämmöntuotannon ympäri vuoden. Etenkin talvella, kun lämmöntuotanto on Karjalaisen sanoin ”kovaa ajoa”, on tärkeää, että laitteet toimivat luotettavasti eikä katkoja tule.
Asiakkaat pidetään tyytyväisinä
Eniten Karjalainen nauttii käsillä tekemisestä ja vapaudestaan suunnitella omat työpäivänsä. Mukavaa on myös päästä Kärsämäen ”kylälle” hommiin. Linjastoa uusittaessa ollaan teiden varsilla ja välillä myös ihmisten pihamailla.
”Pyrimme tekemään pihoista aina pikkuisen parempia kuin ne olivat. Jos asiakas haluaa, voimme samalla laittaa salaojitukset sekä sadevesi- ja rännikaivot kuntoon. Se on semmoista pienen paikkakunnan notkeutta.”
Karjalaista alkaa naurattaa eräs työmaatarina vuosien takaa. Kärsämäen kaukolämpöverkko on rakennettu 1980-luvulla. Vielä tuohon aikaan putket kulkivat maan alla isojen betonivalujen läpi. Kunnan palopäällikön kasvihuone sattui olemaan yhden betonivalun päällä. Betoni pysyi lämpimänä talvellakin, joten palopäällikkö sai kasvihuoneestaan porkkanoita ja herneitä ympäri vuoden.
”Palopäällikkö siirsi kasvihuoneen kiltisti syrjään linjastoremontin tieltä. Hommien päälle juotiin porukalla kahvit. Kärsämäellä on ymmärtäväistä porukkaa. Harvoin täällä on kiukkuisia asiakkaita vastaan tullut.”
