Työharjoittelusta tekniikkatiimin kehitysinsinööriksi viidessä vuodessa
Loimua on ollut merkittävässä roolissa energia- ja ympäristötekniikan insinöörin Aapo Lehtosen elämässä jo opiskeluajoilta.
Sattumalla voi ihmiselämässä olla yllättävän iso rooli. Niin kävi myös Aapo Lehtosen uravalinnassa, kun suunnitellut opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulun sähkö- ja automaatiopuolella vaihtuivat energia- ja ympäristötekniikkaan vuonna 2015.
”Jäin SA-opinnoissa niukasti varasijalle, mutta pisteet riittivät energiatekniikkaan, josta en tuolloin tiennyt käytännössä mitään. Asiaa tutkittuani mietin, että energiankäyttö ei tulevaisuudessa tule vähenemään ja fossiilisista polttoaineista pitää päästä eroon, joten työt eivät tule loppumaan. Kertaakaan ei ole tarvinnut alavalintaa katua”, kertoo Lehtonen.
Lehtosen ja Loimuan yhteinen polku alkoi kaksi vuotta myöhemmin työharjoittelulla Laukaan lämpölaitoksella.
”Olin lämpölaitoksella käyttö- ja kunnossapitotehtävissä ja palasin seuraavana kesänä kesätöihin. Opinnäytetyö oli luonteva jatko, koska ihmiset ja toiminta oli jo tuttua”, Lehtonen kertoo.
Opinnäytetyön aihe eli savukaasupesurin lauhteenkäsittelyjärjestelmän uudistaminen tuli Loimualta. Lehtosen suunnittelema järjestelmä otettiin lämpölaitoksella käyttöön jo samana kesänä, ja on edelleen käytössä.
Hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä
Valmistumisen jälkeen Lehtonen toimi projekti-insinöörinä Laukaan ja Tikkakosken lämpölaitosten investointiprojekteissa. Vuoden 2020 alusta hän siirtyi Loimuan Hämeenlinnan yksikköön.
”Projekti-insinöörinä olin mukana toiminnan kehittämisprojekteissa. Projekteihin sisältyi esimerkiksi tuotannon optimointia, kunnossapitotoimintojen yhtenäistämistä sekä keskusvalvomon käyttöönotto.”
Nykyinen kehitysinsinöörin työnkuva koostuu pääasiassa tuotantoon ja energiapalveluihin liittyvistä projekteista ja kehitystehtävistä – kuten Valvomo-palvelun kehittämisestä sekä Loimuan hiilineutraaliustoimien suunnittelusta.
”Tavoitteena on kaukolämmön tuotannon muuttaminen hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Kansallisella mittapuulla olemme jo nyt hyvinkin vähäpäästöinen energiayhtiö. Tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus tuotannosta on jo 90 %”, kertoo Lehtonen.
Suunnittelu ja kenttätyö tasapainottavat toisiaan
Aapo Lehtonen kokee, että ensimmäinen vuosi kehitysinsinööri tittelillä on vasta alkua. Työnsarkaa riittää ja päivissä on sopivasti vaihtelua. ”Vastapainona tietokoneella istumiselle on kenttätyö lämpölaitoksilla. Käytännönläheisenä ihmisenä tykkään tästä toimivasta kahtiajaosta.”
Tekniikkatiimiin kuuluu projekti-insinöörien lisäksi projekti- ja kehityspäälliköt sekä IT-osasto, jonka kanssa Lehtonen on tekemisissä päivittäin. IT- yhteydet ovat iso ja tärkeä osa modernin lämpölaitoksen käyttöä.
Entä mikä on kehitysinsinöörin työn suola?
”Mukavien työkavereiden jälkeen parasta on nähdä oman työn vaikutus eli projektin etenemisen suunnitteluvaiheesta toteutukseen ja käyttöönottoon, Lehtonen myöntää.
Töissä puhalletaan yhteen hiileen ja arvostetaan jokaisen työpanosta.
Arvopohja kunnossa
Matala kynnys kysyä apua ja ehdottaa uusia juttuja peilautuu Loimuan arvoista.
Työkaverin arvostus ja yhteinen aaltopituus näkyy arjessa aidosti.
”Keskustelemme avoimesti asioista, mitä kyllä arvostan. Hyvähenkisessä työporukassa saa ja pitääkin tuoda omia näkemyksiään esiin ja kysyä muilta neuvoa tekemisen tavoissa ja ratkaisuissa ilman tyrmäyksiä. Loimualla on katse tulevaisuuteen ja katsomme sinne yhdessä.”
Lehtosen urapolku on toimiva esimerkki siitä, että Loimualla oman työkuvaan pääsee aidosti vaikuttamaan, ja itsensä kehittämiseen kannustetaan.
Lehtosella on vinkkejä myös tuleville loimualaisille
”Voimalaistotyössä saa olla paljon tekemisissä ihmisten kanssa, joten hyvät vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot sekä innovatiivinen ajattelu on tärkeää. Kehitystyössä pitää ajatella boksin ulkopuolelle ja kyseenalaistaa”, vinkkaa Lehtonen.
